Juhannustaika

"Joko oles juhannustaija teheny?"

"Ai hä? Mitkä?"

"Et oo tosiissas ettet tiiä. An mää saata su kottii ni kerro samal ja voira sit tutustu paremmi ko tääl laval o liikka porukka. Kato meil tääl maal o joka juhannus tytö keränny niitylt kukki ja pistän ne tyyny al. Tarinoitte mukka ne näke sit unes niitte tuleva miähe. Mut ei su tart sellassii tehä, tässähä meitti jo o."

"Ah! Kyllä on pojalla pokkaa… Ihan älytöntä, mitä jos on heinänuha tai jos noukkii väärät kukat. Voisitsä ajaa vähän hiljempaa vai haluutsä tappaa mut?"

"Joo, sori en mää yleensä tälläi… Sää oles vaa nii nätti."

Iltapäiväkävely

Isoäiti kuivasi suurta lautasta tullessaan olohuoneeseen juuri parahiksi katsomaan miten pientä Musti-parkaa nostettiin vaunuihin.

”Kultaseni, Musti on koira, ei hän varmastikaan pidä jos tuolla lailla roikotat häntä paikasta toiseen.” sanoi isoäiti hieman toruvasti. 

”Mutta kun minä haluan hoitaa sitä. Sillä on oikein hyvä olla kun laitan sen valmiiksi ja sitten me lähdetään iltapäiväkävelylle.” tyttö puolusteli ja sitoi koiralle hattua. 

Isoäiti tuli tytön luo, nosti koiran vaunuista ja riisui siltä lastenvaatteet. ”Tyttökulta, eivät koirat halua vaatteita päälle. Hoivaa noita sinun nukkejasi, niillä näyttäisi olevan hieman kylmä kun aivan ilman vaatteita ovat.” 

Tyttö nyrpisti nenänsä ja valmistautui huutamaan vastalauseita, mutta isoäiti oli nopeampi. ”Paistan sitten illalla lettuja, niin voidaan pitää lettukestit. Sinun on paras alkaa valmistautua iltaa varten!”