Laskee aurinko puiden taa ja värjää Oulunjoen punaisella. On tammikuu ja kylmää, huurteessa on kaikki puut ja valkeana maa. Lumihiutaleet rakentavat huikeita kuvioita sysimustalle huivilleni. Lasken seppeleen kummulle ja astun askeleen taakse katsoakseni sitä kauempaa.Vaivun muistelemaan ystävääni…
…
Istuttiin siinä sillankaiteella Irinan kanssa ja naurettiin miten eksytettiin s-marketin vartija. Mulla oli kädessä greippi, joka me oltiin varastettu. Pitihän sitäkin koettaa ennen kun järkeä tuli päähän. Kaikkihan sitä hoki, että kun kahdeksantoista täyttää, pitää käyttäytyä kuin aikuinen…
Oltiin Irinan kanssa tunnettu vaan muutama viikko ja silti musta tuntu, että Irina oli opettanu mulle enemmän elämää kuin kukaan muu ikinä. Irina oli mua vuoden vanhempi ja kokenut jo paljon enemmän kuin mä. Me päätettiin karata kotoa ja lähteä Jyväskylään. Irinalla oli siellä joku kaverin kaveri joka lupas majottaa meidät. Mulla ei oo ikinä ollu niin hauskaa bussimatkaa.
Irina jätti mut hetkeks kämpille ja lähti hakemaan meille juotavaa. Kämppä oli rähjäinen ja siellä haisi kusi. Sängystä puuttui yks jalka ja vessassa ei ollu ovea. Sohvapöydän alla oli epämääräisen näköisiä jauhepusseja. Mua alkoi pelottaa ja halusin takaisin kotiin tai edes motelliin. Telkkarista tuli Putous, se Irinan kaveri tuijotti sitä silmät tyhjää täynnä.
Rentouduin hieman kun sain Irinalta kopan kaljaa. Tuttu ja turvallinen känni turrutti pelon. Keittiön pöydän vieressä Irina jutteli keijuille.
Meidän kolmen hengen porukka lähti yöllä käymään pubissa. Pääsin loistamaan laulutaidoillani ja lurautin Aikuisen naisen komeiden hurrausten saattelemana. Irina ei viihtynyt kauaa, vaan kinusi takaisin kämpille saadakseen lisää. Lisää kamaa. Me mentiin taksilla Hämeentie 10:een ja käveltiin siitä kaks korttelia kämpille.
Ennen kuin aamuaurinko osui ikkunasta sisään, oli Irina lentänyt enkeleiden maahan…
…
Auringon viimesäteet näyttävät pieniltä aalloilta hangella, saaden sen säihkymään kuin pienen pienet timantit. Poskelleni vierähtää kuuma kyynel. Seppele jää yksin ilta-auringossa välkehtivän lumivaipan päälle huopatossujen jättämien jalanjälkien johtaessa pois.
