Puhe

Sinä kurja mulkosilmäinen selkämakkarainen finninen olento! Nyt otat ittees niskasta kii  ja meet vaan eteenpäi. Ei se mitään haittaa jos ne nauraa, säki naurat paskamaisesti aina kaikille muille. Jahas, sit tuli puna. Paska. Menet nyt hemmetti vie pois, en mä sinne punasena voi mennä. Saakeli sentää. Miks pitää olla tällane stressifriikki…? Noni, hengitä syvään… Varo portaita. Pitiks mun mennä vasempaa vai oikeelle? Apua! Kumpi se oli? Oikee. Okei, oikeelle. Hymyile. Mis se perhanan lappu on… tossa… huh…  

Tässä sitä nyt sit ollaa. Ihan rennosti vaan, kohta se on ohi ja oot saavuttanu sen kaiken mitä elämältäs ikinä oot toivonu. Yks pikku puhe enää. Muutama sana. Oi ei mutsi, et oikeesti ottanu sitä lippua mukaa.. Et oo tosissas.. Voi hemmetti. Ei! Puna mene pois perkele! Kauanha mun pitää täs seistä… Mira… En mä täältä voi sulle heiluttaa, hölmö…. Toivottavasti se pitää sanansa ja lähtee sit oikeesti mun kans sinne Nykii… Nyt on nii voittajafiilis ku tästä selviin viel, et sit on pakko päästä jonnekkii pois. Huhhuh… Nyt ei saa pyörtyä! Neljä vuotta… Aika pitkä aika opiskella jotai. Ja mä kun epäilin etten ikinä pystyis tähän, ruotsista muka jäis kii... Oi Rikuki on tuolla! Miten se tänne pääs…?! Hengittele vaan ihan rauhassa… Muista sit tyhmä tyttö kiittää ryhmätovereitas. Eikä saa kumarrella… Muista, ei kumartelua. Okei. Onks se jo mun vuoro? Ai ei… Kauanko toi äijä meinaa puhuu…? Toivottavasti mulla ei o ruokaa hampaissa… Mitä se ope sillon sano puheen pitämisestä… Jotai seinästä se oli. Mitä hittoo toi poika tekee…? Onpas lapsellista… Ai nii, katse takaseinään ei katsojiin, nii se oli joo. Huhhuh… Mä oon jo kaksviis, kohta ne alkaa oottaa tietty jotai muksuiki. Ei kai ne viel… Vastaha me kihlatki ostettii… Jos sais jonku duunin jostai. Se ois aika jees. Mut sit en mä voi montaa vuotta venaa niit mukuloit, sit mä oon jo vanha ja tulee kaikkii geenivirheitä. Mun kakarat on kauniita. 

Nyt? AI NYT?! Okei, hymyile, vatsa sisään, suora ryhti... Nyt sitä mentii…